Tengeliön kalatalousalue on perustettu keväällä 2019 uuden Kalastuslain 379/2015 23§ mukaisena julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jonka tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi.

Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. Kalatalousalueen tehtäviin kuuluu myös kalavarojen käyttön ja hoidon suunnittelu sekä kalastuksenvalvonnan järjestäminen.  Kalatalousalue vastaa myös viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jaosta vesialueen omistajille. Tengeliönjoen kalatalousalueen hallinon kotipaikka on Ylitornio.

Kalatalousalueen korkeinta päätösvaltaa pitää yleiskokous. Kalatalousalueen yleiskokouksen äänioikeutettuja (1-3 ääntä) jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat, joilla on yli 50 ha vesialue sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt, joita edustavat alueella Suomen Sisävesiammattikalastajien liitto (SSAK) ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK). Yleiskokoukseen voi myös osallistua puheoikeudella alueen ympäristö- ja lunnonsuojeluyhdistykset ilman äänioikeutta.  Yleiskokous kutsutaan koolle vähintään kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueen rajat noudattavat entisiä kalastusalueen rajoja. Rajat löytyvät tämän julkaisun yhteydessä esiintyvässä karttakuvassa. Tarkemmin alueeseen voit tutustua vieressä olevasta karttaselaimesta. Kalastuslain 35§ mukainen kalatalousalueen laatima käyttö- ja hoitosuunnitelmaesitys on valmistunut 2021 ja on hyväksyttävänä kalatalousviranomaisella keväällä 2022. Tengeliönjoen kalatalousalueen vesipinta-ala on 26 919 ha, joka koostuu koko Tengeliönjoen vesistöstä Portimokosken voimalaitoksesta ylöspäin Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntien sekä Tornion ja Rovaniemen kuntien alueella aina tunturialueen rajalle Aalisjärvelle saakka.

Alueen merkittävä ominaispiirre on 3 suurta karua, humusvetistä ja runsaskalaista järveä. Lapin järvistä 5. suurin Miekojärvi (5330 ha) sekä Vietonen (3543 ha) ja Raanujärvi (2543 ha). Alueella löytyy myös todella kirkasvetisiä syviä järviä kuten Törmäsjärvi (812 ha), Ajankijärvi (645 ha)  ja kalastusmatkailun erikoiskalastuskohde Koutusjärvi (222 ha). Virtavesistä suurimmat joet ovat Tengeliönjoki 26 km,  Aalisjoki 31 km, Konttajoki 16 km ja Luomalanjoki 7,8 km. Luomalanjoessa ja Koutusjoessa asustaa taimenista riippuvaisia uhanalaisia raakkukantoja. Sirkkakoskessa asuu Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu jokirapu, joka on levinnyt myös hienosti Miekojärven sekä Konttajoen alueelle. Jokirapua tavataan myös Raanujärvestä ja Tengeliönjoesta. Rapuruton leviämisen ehkäisy on Kalastuslain (379/2015) 51 § mukaan erittäin tärkeä alueella liikkuessa. Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapujen pyynnissä käytettävät välineet on kuivattava, desinfioitava tai pakastettava ennen niiden siirtämistä vesistön toiseen osaan tai toiseen vesistöön

Kalalajeja alueella tiedetään asustaneen 20 erilaista, joista ainakin Kaaranneskoskella aikanaan eläneen Nieriän arvioidaan kuolleen sukupuuttoon joen patoamisen johdosta. Tengeliönjoen kalatalousalueen merkittävimmät kalakannat ovat Miekojärvellä esiintyvä maailman pohjoisin luonnossa lisääntyvä kuhakanta sekä kaikkien isojen järvien muikkukannat. Vietosella ja Raanujärvellä esiintyy myös vahvasti velvoiteistutuksin tuetut runsaat kuhakannat. Alueen muut yleiset kalalajit ovat hauki, ahven, made, lahna ja kuore. Alueella toimii kaupallisia kalastajia, joiden kalankäsittelytilana on Miekojärven kalasatama Pellon Sirkkakoskella.

Kalastusmatkailu on kovassa nosteessa alueella, jota tukee vahvasti suunnitellut tulossa olevat  toimivat kalatiet Tengeliönjoen Portimokoskessa. Sen onnistumisen myötä odotetaan myös vaellussiian paluuta alueelle. Harjuskannat on myös kiinnostava kalastusmatkailun kohde useassa alueen virtavedessä, tosin kantojen vahvistumista tarvitaan.

Tornionjokeen laskeva Tengeliönjoen vesistöalue on ollut merkittävä vaellussiian ja meritaimenen lisääntymisalue satojen kilometrien mittaisine purovesineen, ennen ensimmäistä Tengeliönjokeen rakennettua vesivoimalaitosta vuonna 1923. Lohi on myös aikanaan noussut Tengeliönjokivartta ylöspäin tiettävästi ainakin Lohijärven korkeudelle saakka. Yksi merkittävä kalatalousalueen ominaispiirtenä on vesivoimalaitoksilla rakennetut virtavedet, jotka estävät vaeltavien kalalajien vapaan liikkumisen lisääntymisalueilleen ja takaisin syönnösalueilleen. Alueella toimivat Tornionlaakson Voima Oy omistamat Tengeliönjoessa Portimojärveä säännöstelevä Portimokosken voimalaitos (teho 10,5MW), Vietosta säännöstelevä Kaaranneskosken voimalaitos (3 MW) ja Raanujärveä säännöstelevä Jolmankosken voimalaitos (0,5MW).

Tengeliönjoen Portimokoski on viimein saamassa vapauden johon on nyt suunniteltu ja haettu luvat kalateiden tekoon. Hakuprosessissa ovat mukana Tornionlaakson Voima Oy yhdessäPellonjaYltornion kuntien kanssa. Kalatiet olisivat valmistumassa suunnitelmien mukaan 2024. Toimiessaan ne mahdollistaisivat vaelluskalojen liikkumisen Itämereltä Tornionjoen ja Tengeliönjoen kautta Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntien purovesille saakka.