Osakaskunnat kansikuva Miekojärven Kuha Rapala

Osakaskunnat

Tengeliöjoen kalatalousalueella (vesipinta-ala yht. 26 918 ha) on toiminnallisesti yli 50 ha kalastusoikeuden omistajaa yhteensä 40 kpl.  Näiden yli 50 ha osuus koko vesipinta-alasta on 81 %.  Vesialueista merkittävin osa on valtion eli Metsähallituksen hallinoimia vesialueita, 42 % kaikista kalastusoikeuksista. Alueella on paljon myös yksityisiä alle 50 ha vesialueita, joiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kalatalousalue toivoo, että nämä pienet alueet yhdistyisivät osakaskunniksi tai vuokraisivat vesiosuutensa jollekkin isommalle osakaskunnalle, jotta alueet saataisiin osaksi kalaston-ja vesistönhoitotyötä sekä valvontaa. Alue voi olla hyvinkin merkityksellinen esimerkiksi jokirapujen esiintymisalueena, vaelluskalareitin varrella tai kalojen lisääntymisalueina. Pienikin osa vesistössä voi vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden kokonaisuuteen.

Tengeliönjoen kalatalousalueen 10 suurinta kalastusoikeuden omistajaa on Metsähallitus (11853 ha) , Lohijärven osakaskunta (1572 ha), Raanujärven osakaskunta (1143 ha), Sirkan osakaskunta (1027 ha), Meltosjärven osakaskunta (908 ha), Alkkulan osakaskunta (905 ha), Nuotiorannan osakaskunta (523 ha), Ajankijärven Toivola (348 ha), Tengeliönjoen Kristiinankoski (312 ha) ja Konttajärven osakaskunta (256 ha).

Kalastuslain (379/2015) 1 §mukaan lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävässä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu. 

Kalastuslaissa tarkoitetaan kalastusoikeuden haltijalla a) yhteisen vesialueen osakaskuntaa b) osakaskuntaan kuulumatonta vesialueen omistajaa c) kiinteistön omistajaa, jos on lain mukaan erityisperusteisia kalastusetuuksia d) kalastusrasitteeseen tai muuhun oikeusperusteeseen perustuen kalastusoikeutta hallinnoivaa luonnollista tai oikeushenkilöä e) kalastusoikeutta omistajaa kuulematta siirrettävissä olevaan vuokrasopimukseen perustuen hallinoivaa luonnollista tai oikeushenkilöä.

Osakaskunnalla kalastuslaissa tarkoitetaan yhteisaluelain (758/1989) 3§ tarkoitettua osakaskuntaa. Yhteisaluelain mukaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Vanhassa kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii tämän lain mukainen osakaskunta. Milloin osakaskiinteistöillä on useita omistajia, pidetään näitä yhdessä tämän lain tarkoittamana omistajana. Osakaskiinteistön yhteisomistajaan sovelletaan osakasta koskevia säännöksiä vain, jos jäljempänä niin säädetään Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessä omistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

Kalastuslaki (379/2015) 5§ mukaan oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle. Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää. Kalastuslain 6§ mukaan sellaisen kiinteistön , johon kuuluu erityisperusteisia kalastusetuuksia, omistajalla on oikeus etuuden mukaisella tavalla kalastaa ja määrätä kalastuksesta.

Kalastuslain (379/2015) 11§ mukaan kalastusoikeuden haltija voi vuokrata kalastusoikeuden toistaiseksi tai määräajaksi. Kalastusoikeuden vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuokralainen ei saa vuokrata kalastusoikeutta tai osaa siitä edelleen, eikä luovuttaa vuokra-aluetta koskevia kalastuslupia kolmannelle, ellei kalastusoikeuden vuokraamista koskevassa sopimuksessa toisin ole sovittu.

Kalastuslain (379/2015) 22§ mukaan vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnollisista rajoista riippumatta kalatalousalueisiin. Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluvaa aluetta määrittäessä on erityisesti huomioitava vaelluskalojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestämienen, valuma-aluejako sekä vesialueiden ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisessä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin vesienhoitoalueisiin sekä merenhoitoalueisiin. Tengeliönjoen kalatalousalue kuuluu Tornionjoen vesienhoitoalueeseen.

Kalastuslain (379/2015) 24§ mukaan kalatalousalueiden tehtävät ovat: 1) kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu 2) käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen (KHS) laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpani ja sen vaikutusten seuranta 3) kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus 4) kalastuksenvalvonnan järjestäminen 5) kalastuksen sekä kalakantojen hototoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen 6) kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisten kalastuksen tarpeisiin 7) vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät 8) viehekalastuksen kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille 9) muut elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.

Kalastuslain (379/2015) 25 § mukaan kalatalousalueen yleiskokous käyttää ylintä päätösvaltaa. Kalatalousalueen yleiskokoukseen voi jokainen kalastusoikeuden omistaja lähettää valtakirjallaan osallistujan paikalle. Äänimäärät kokouksessa menvät seuraavasti: alle 50 ha ei äänioikeutta, 50 – 499 ha 1 ääni, 500 – 999 ha 2 ääntä, yli 1000 ha 3 ääntä. Lisäksi yleikokoukseen oikeutettuja osallistujia ovat SSAK (Suomen sisävesiammattikalastajien liitto) 1 äänellä ja SVK (Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö) 2 äänellä. Yleiskokoukseen voivat osallistua ilman äänioikeutta myös alueen ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävät rekisteröidyt yhdistykset yhdellä edustajalla puheääntä käyttäen.

Kalatalousalueen yleiskokouksen tehtävät ovat 1) valitsee hallituksen 2) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle 3) vahvistaa vuotuisen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelman sekä vuotta pitempää aikaa koskevan toimintasuunnitelman 4) vahvistaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi 5) vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueiden säännöiksi 6) vahvistaa korvausvarojen jakamisen vesialueen omistajille 7) päättää kalatalousalueelle palautuneiden korvausvarojen käytöstä 8) päättää yleiskokouksen, hallituksen ja toiminnanjohtajan päätöksen oikaisemisesta.

Kalastuslain (379/2015) 35 § mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma (KHS), jolla turvataan alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, ja edistettävä vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. KHS on voimassa enintään kymmenen vuotta sen hyväksymisestä. Jos kalatalousalueen kalakantojen tila on muuttunut niin oleellisesti, ettei suunnitelman toteuttaminen enää täyttäisi sille asetettuja tavoitteita, on kalatalousalueen ryhdyttävä toimiin suunnitelman muuttamiseksi.

Kalastuslain (379/2015) 36 § mukaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) on sisällettävä 1) perustiedot vesialueiden ja kalakantojen tilasta 2) suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajan kalastuksen yhteinäislupajärjestelmän kei´hittämiseksi 3) suunnitelma kalakantojen hoitotoimenpiteiksi 4) ehdotus vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä 5) ehdotus tarvittaviksi kalastuksen alueellisiksi säätelytoimenpiteiksi 6) ehdotus kalanhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi 7) kalataloudellisesti merkittävien alueiden sekä kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvien alueiden määritys 8) kullakin kaupallisen kalastukseen hyvin soveltuvalla alueella kaupalliseen kalastukseen soveltuvien pyydysten määritys 9) suunnitelma kalastustietojen seurannan ja kalastuksenvalvonnan järjestämiseksi

Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY) valvoo, että kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma toimeenpannaan.

Kalastuslain (379/2015) 41 § mukaan kalastus on järjestettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija. Kalastuslain 42§ mukaan oikeus osakaskunnan vesialueen käyttöön määräytyy pyydysyksiköiden perusteella. Pyydysyksiköitä jaettaessa on otettava huomioon yhteisen vesialueen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. Valtiolle kuuluvalla vesialueella kalastusoikeudesta vastaa Metsähallitus.

Kalastuslain (379/2015) 84 §vesialueen omistajien tietojenantovelvollisuus. Vesialueen omistajan on kalavesien yleiskalastusoikeuksien omistajakorvauksia saadakseen ilmoitettava kalatalousalueelle 1) osakaskunnan virallinen nimi tai jaetun vesialueen omistajan nimi 2) osoite 3) kiinteistötunnus sekä 4) tilinumero

Kalastuslain (379/2015) 121 § mukaan osakaskunta tai osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistaja voi määräajaksi tai toistaiseksi siirtää sille kuuluvat kalavarojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat tehtävät kalatalousalueelle.

Tengeliönjoen kalatalousalueen säännöt ja esitys alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi löytyvät kotisivujen hallinto-osiossa.


Yhteystiedot

TENGELIÖNJOEN KALATALOUSALUE

Y-tunnus 3000078-1


Toiminnanjohtaja:
Jouko Sirkkala
joukoa.sirkkala@gmail.com
040-7665399


Yhteydentottolomake