Kalastus

VAPAA-AJAN KALASTUS

1.1.2025 Kalastuslakiin muutos

Vapaa-ajankalastajille tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus vuoden 2025 alusta lukien

Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittamista pyydetään seuraavilta kalalajeilta ja -kannoilta: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi. Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittaminen alkaa 1.1.2025. Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, kalan pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja edellä mainittujen lajien osalta.

Asetuksen mukaan saalis- ja pyyntitiedot tehdään Luonnonvarakeskukselle Omakala-palvelun avulla tai Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai puhelimitse. Luonnonvarakeskus julkaisi sähköisen Omakala-asiointipalvelun kesäkuussa 2022 ilmoitusten tekemiseen, ja se on ollut aikaisemmin käytössä vapaaehtoiseen ilmoittamiseen. Kehitystyöhön ovat osallistuneet kalastusalan sidosryhmät. Saalisilmoituksen lisäksi palvelussa tarjotaan kalastusharrastukseen liittyvää hyödyllistä tietoa, muun muassa kalastuslakiin perustuvat kalastusrajoitukset.

Tavoitteena on saada kalastuksen sääntelystä sellaista, että kalastusta rajoitetaan vain, kun se on tarpeellista. Kalakantojen vahvistuessa myös säätelyn ja rajoittamisen purkamiseen tarvitaan tietoa, joilla voidaan toteuttaa kestävän kalataloutta. Aikaisemmin saalistietoja on kerätty vain kaupallisilta kalastajilta.

Tässä linkki Omakala palveluun: https://omakala.fi/

1.1.2024 Kalastuslakiin muutos

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja on noussut 69 vuoteen

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja on noussut 64 vuodesta 69 vuoteen. Henkilöt, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31.12.2023, saavat kuitenkin jatkossakin harjoittaa kalastusta ilman valtiolle suoritettavaa kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksun voit suorittaa täällä: https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastonhoitomaksu

Vapaa-ajan kalastus Tengeliönjoen kalatalousalueella

Vapaa-ajan kalastus on suosittua laajasti kalatusalueen vesialueilla. Tengeliönjoen kalatalousalueella on paljon vakinaisen asutuksen ja mökkiläisten harjoittamaa omatarvekalastusta. Lisäksi alueen keskeinen sijainti ja hyvät palvelut Metsähallituksen luontopalveluiden luontoon.fi laavuverkostoineen, yritysten vuokraamien majoituspalveluineen ja kuntien ylläpitämien venelaskupaikkoineen antavat mahdollisuuden vapaa-ajan kalastukseen myös pitempimatkalaisille.

Vapaa-ajan kalastusta voi harjoittaa alueella onkimalla ja 1 vieheellä Kalastuslain (379/2015) 7§ mukaisesti. Muissa kalastustavoissa suurin osa kalastusoikeuksista kuuluu valtiolle (11436 ha) , jonka lupia myy Metsähallitus eräpalvelut.fi sivustot. Miekojärven alue suurimmalta osalta kuuluu uistelukalastuksessa yhteislupa-alueeseen, jonne myös luvat myydään Metsähallituksen sivuston kautta.

Vapaa-ajan kalastus on pääosiltaan vapakalastusta. Kesällä uistelua ja heittokalastusta, talvella pilkkikalastusta. Verkkokalastusta harrastetaan jonkin verran talvella ja syksyllä sekä myös joitakin nuottakuntia likkuu alueella omatarvekalastuksen merkeissä. Katiskakalastus on lisääntynyt kestävänä kalatusmuotona kesällä ahvenen, hauen ja kuhan pyynnissä, talvella katiskoilla pyydetään madetta.

Vapaa-ajan kalastuskohteina ovat kuha, hauki, ahven, muikku, made, harjus ja taimen. Kalatalousalue toivoo, että kalastuspainetta saataisiin lisää myös vähemmän käytettyihin särkikaloihin ja kuoreeseen. Näin tasapainotettaisiin kalakantojen menestystä vesistöissä. Vaellussiian paluuta alueen merkittäväksi kalalajiksi odotetaan tulevaisuudessa suunniteltujen luonnonmukaisten toimivien kalateiden valmistuttua Tengeliönjoen Portimokoskeen 2024 jälkeen.

Tornionjoen alkuperäisen taimenkantojen palautus on aloitettu kunnostetuille virtavesille eri puolille Tengeliönjoen kalatalousalueella. Kalatalousalue muistuttaa kalastajien huomioivan näiden lisääntymisalueiden poikasten selviytymisen onnistumisesta. Istutukset tapahtuvat maalis-huhtikuussa mätirasioissa tai kesäkuun alussa pienpoikasina, joten kahlaamista näillä alueilla olisi vältettävä alkukesästä. Tengeliönjoen Portimokoskeen aloitetaan kesällä 2024 rakentamaan toimivat luonnonmukaiset kalatiet ja näiden kautta nämä istutetut taimenkannat ovat tulevaisuudessa liikkumassa syönnösalueilleen ja kasvettuaan siellä muutaman vuoden ovat palaamassa kotijokiinsa lisääntymään suurina vahvoina yksilöinä.

KAUPALLINEN KALASTUS

Kalastuslain (379/2015) 87§ kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa

Tengeliönjoen kalastalousalueella kaupallista kalastusta on harjoitettu jo 1800 luvulta lähtien. Tärkeimmät kaupalliset kalastusalueet ovat Miekojärvi (5330 ha), Vietonen (3543 ha) ja Raanujärvi (2543 ha). Ensimmäisten nuottakuntien Väylänvarresta tiedetään liikkuneen Miekojärvellä jo 1500 luvulla. Tärkeimmät kaupallisen kalastuksen saaliskohteet ovat kuha, muikku, hauki, ahven, made ja särkikalat. Miekojärvellä tiedetään nuottakuntien käyneen kalastamassa kaupallisesti väylänvarrelta jo 1500 luvulla.

Kalatalousalue toivoo kaupallisen kalastuksen painotusta lahnan ja kuoreen hyödyntämiseen, jotta saadaan tasapainotettua kalakantoja tulevaisuudessa. Kesällä 2024 rakenteille tulevat Tengeliönjoen luonnonmukaiset kalatiet Portimokoskessa tuovat myös odotusarvot vaellussiian paluuseen alueen merkittäväksi kalalajiksi, niin kuin se ennen patojen rakentamista on ollut.

Suurin osa alueen vesistä ovat hyvin soveltuvia kaupalliseen kalastukseen. Tarkemmin alueista on luettavissa alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta (KHS) kotisivujen hallinto-osiosta. Alueen kalastusoikeuksista suurin osa kuuluu Metsähallitukselle (11436 ha). Kaupallisen kalastuksen luvista Metsähallituksen alueella vastaa markku.vierela@metsa.fi . Myös kalatalousalueen osakaskunnilta kannattaa tiedustella lupia kaupalliseen kalastukseen. Kaupalliseen kalastukseen hyväksytyt pyydykset ovat rysät, nuotta, katiskat, koukkuvälineet ja verkot silmäkokorajoituksin (katso tarkemmin KHS).

Kalatalousalueella sijaitsee kaupalliseen kalastukseen tarkoitettu laitoshyväksytty Miekojärven kalasatama Pellon kunnan Sirkkakosken kylässä. Sieltä on lyhyt matka kaikille alueen kaupalliseen kalastukseen soveltuville vesistöille. Kalasatama on uusittu vuonna 2017 ja siellä toimii tällä hetkellä 1. ryhmän kaupallisia kalastajia 3 venekuntaa. Vuokraamisesta vastaa Pellon kunta. Tiedustelut vuokrauksesta kunnan tekninen toimisto teknisetpalvelut@pello.fi

Veneenlaskupaikkoja alueella on useita ja vuokrattavia venepaikkoja löytyy Miekojärveltä ja Vietoselta. Venesatamapaikat ovat kuntien omistuksessa ja vuokrauksesta vastaa Pellossa kunnan tekninen toimisto teknisetpalvelut@pello.fi ja Ylitorniolla kunnan tekninen toimisto puhelin 0400-220340 tai 040-5844046.

Tengeliönjoen kalatalousalueen kaupallisisesta kalastuksesta ja kalasatamasta voi tiedustella lisää toiminnanjohtajalta tai puheenjohtajalta.

Napapiirin helmiä ruokalautaselle – kalastajien reykrytointihanke Pellossa

Pellon kunnan elinkeinoyhtiö Pellon Kehitys Oy on käynnistänyt kalastajien rekrytrointihankkeen yhdessä alueen kaupallisten kalastajien kanssa. Rekrytointihankkeen perustavoite on kaupallisten kalastajien määrän lisääminen. Alueelle pyritään hankkeen avulla saamaan kokonaan uusia ryhmän I ja ryhmän II kaupallisia kalastusyrittäjiä. Hanke jatkuu vuoden 2025 puolelle.

Lisää tietoa rekrytointihankkesta täältä: https://www.pello.fi/ajankohtaista/uutiset/napapiirin-helmia-ruokalautaselle-kalastajarekryhankkeen-jarjestama-kalastajaksi-napapiirille-teemapaiva-18.5.2024.html

1.1.2024 Kalastuslakiin muutos

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja on noussut 69 vuoteen

Kalastuslain päivitetyn 90 § mukaan kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan ELY-keskukselle pyytämänsä tai lukuunsa pyydetyt saaliit kalalajikohtaisesti, pyyntialueet, kalastusaluksen rekisteritunnus, saaliin purkamispaikat sekä kalastuksessa käytetyt pyydykset ja niiden pyynnissä pitämisen aika. Ilmoitus on annettava myös, jos kyseisen kalenterivuoden aikana ei ole harjoitettu kaupallista kalastusta. Aikaisemmin saalisilmoitus on tehty Luonnonvarakeskukselle.

KALASTUSMATKAILU

Alueella harjoitetaan vakiintunutta kalastusmatkailutoimintaa. Vesistöjen rannoilla on monipuolista majoitustoimintaa, joka mahdollistaa kalastusmatkailijan viipymisen pitempään alueella. Suosituimmat kalastusmatkailutuotteet ovat uistelukalastus, jigikalastus, perhokalastus ja nuottakalastusnäytökset. Alueen vesistöt soveltuvat hyvin kalastusmatkailukohteiksi. Tarkemmin hyväksytyistä alueista on lueteltu alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (KHS) kotisivujen hallinto-osassa.

Tärkeimmät kalastusmatkailun saaliskohteet alueella ovat . kuha, hauki, ahven, harjus ja taimen. Nuotalla kalastuskohteena on muikku. Miekojärven kuha on tunnettu maailman pohjoisimpana luonnossa lisääntyvänä kuhalajina.

Alueella on kattava laavuverkosto, joita hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. Niiden käytöstä kalastusmatkailuun voi tiedustella luontoon.fi sivuilta. Valtion vesien luvista ja Miekojärven yhteislupa-alueesta voi tiedustella eraluvat.fi sivustolta. Talvella alueella on hyvä moottorikelkkareitistö.

Alueella sijaitsee myös upea Metsähallituksen ylläpitämä erityiskalastuskohde erämaan ympäröimä Koutusjärvi (222 ha). Kohde on tarkoitettu opastetuun kalastusmatkailutoimintaan, joka pohjautuu kestävään vapakalastukseen. Koutusjärven tärkeimmät saaliskohteet ovat kokoluokaltaan iso taimen ja siika sekä ahven ja hauki. Kohteesta kalastusmatkailutuotteeksi voit tiedustella markku.vierela@metsa.fi

Kalastusmatkailun tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, koska Tengeliönjoen Portimokosken kalateiden vesitalouslupa on saanut lainvoiman marraskuussa 2023 ja toimivat vaellusreitit tulisivat rakenteille kesällä 2024. Tämän lisäksi alueelle on suunniteilla paljon muitakin virtavesikunnostuksia. Tornionjoen alkuperäisen meritaimenkantojen palautus on aloitettu kunnostetuille virtavesialueille pienpoikasina/mätirasiaistutuksin. Kalatalousalue muistuttaa kalastajien huomioivan näiden lisääntymisalueiden poikasten selviytymisen onnistumisesta. Istutukset tapahtuvat maalis-huhtikuussa mätirasioin ja kesäkuun alussa pienpoikasina, joten kahlaamista näillä alueilla olisi vältettävä alkukesästä.

Vesistöalueella sijaitsee Metsähallituksen eräpalveluiden ylläpitämiä laavuja, joita voi käyttää kalastusopastoiminnassa tekemällä Metsähallituksen kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen hinta on edullinen. Laavuverkostosta löydät lisää tietoa täältä: https://www.infogis.fi/pello/?link=WdOWo7CAia

Lisää Tengeliönjoen kalatalousalueen kalastusmatkailusta voit tiedustella toiminnanjohtajalta.