Kalastus

VAPAA-AJAN KALASTUS

Vapaa-ajan kalastus on suosittua laajasti kalatusalueen vesialueilla. Tengeliönjoen kalatalousalueella on paljon vakinaisen asutuksen ja mökkiläisten harjoittamaa omatarvekalastusta. Lisäksi alueen keskeinen sijainti ja hyvät palvelut Metsähallituksen luontopalveluiden luontoon.fi laavuverkostoineen, yritysten vuokraamien majoituspalveluineen ja kuntien ylläpitämien venelaskupaikkoineen antavat mahdollisuuden vapaa-ajan kalastukseen myös pitempimatkalaisille.

Vapaa-ajan kalastusta voi harjoittaa alueella onkimalla ja 1 vieheellä Kalastuslain (379/2015) 7§ mukaisesti. Muissa kalastustavoissa suurin osa kalastusoikeuksista kuuluu valtiolle (11436 ha) , jonka lupia myy Metsähallitus eräpalvelut.fi sivustot. Miekojärven alue suurimmalta osalta kuuluu uistelukalastuksessa yhteislupa-alueeseen, jonne myös luvat myydään Metsähallituksen sivuston kautta. 

Vapaa-ajan kalastus on pääosiltaan vapakalastusta. Kesällä uistelua ja heittokalastusta, talvella pilkkikalastusta. Verkkokalastusta harrastetaan jonkin verran talvella ja syksyllä sekä myös joitakin nuottakuntia likkuu alueella omatarvekalastuksen merkeissä. Katiskakalastus on lisääntynyt kestävänä kalatusmuotona kesällä ahvenen, hauen ja kuhan pyynnissä, talvella katiskoilla pyydetään madetta.

Vapaa-ajan kalastuskohteina ovat kuha, hauki, ahven, muikku, made, harjus ja taimen. Kalatalousalue toivoo, että kalastuspainetta saataisiin lisää myös vähemmän käytettyihin särkikaloihin ja kuoreeseen. Näin tasapainotettaisiin kalakantojen menestystä vesistöissä. Vaellussiian paluuta alueen merkittäväksi kalalajiksi odotetaan tulevaisuudessa suunniteltujen kalateiden valmistuttua Tengeliönjoen Portimokoskeen 2024 jälkeen.

Tornionjoen alkuperäisen taimenkantojen palautus on aloitettu kunnostetuille virtavesille eri puolille Tengeliönjoen kalatalousalueella. Kalatalousalue muistuttaa kalastajien huomioivan näiden lisääntymisalueiden poikasten selviytymisen onnistumisesta. Istutukset tapahtuvat maalis-huhtikuussa mätirasioissa tai  kesäkuun alussa pienpoikasina, joten kahlaamista näillä alueilla olisi vältettävä alkukesästä. Tengeliönjoen Portimokoskeen on tulossa 2024 toimivat kalatiet ja näiden kautta nämä istutetut taimenkannat ovat tulevaisuudessa liikkumassa syönnösalueilleen ja kasvettuaan siellä muutaman vuoden ovat palaamassa kotijokiinsa lisääntymään suurina vahvoina yksilöinä.

Etusivu Tengeliönjoen kalatalousalue kansikuva pilkkijät Miekojärven jäällä
Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue vapaa-ajan kalastuksessa katiskalla kestävää kalastusta

KAUPALLINEN KALASTUS

Kalastuslain (379/2015) 87§ kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa

Tengeliönjoen kalastalousalueella kaupallista kalastusta on harjoitettu jo 1800 luvulta lähtien. Tärkeimmät kaupalliset kalastusalueet ovat Miekojärvi (5330 ha), Vietonen (3543 ha) ja Raanujärvi (2543 ha). Ensimmäisten nuottakuntien Väylänvarresta tiedetään liikkuneen Miekojärvellä jo 1500 luvulla. Tärkeimmät kaupallisen kalastuksen saaliskohteet ovat kuha, muikku, hauki, ahven, made ja särkikalat. Kalatalousalue toivoo kaupallisen kalastuksen painotusta lahnan ja kuoreen hyödyntämiseen, jotta saadaan tasapainotettua kalakantoja tulevaisuudessa. Suunnitelmassa olevat tavoitteena 2024 valmistuvat Tengeliönjoen kalatiet Portimokoskessa tuovat myös odotusarvot vaellussiian paluuseen alueen merkittäväksi kalalajiksi, niin kuin se ennen patojen rakentamista on ollut.

Suurin osa alueen vesistä ovat hyvin soveltuvia kaupalliseen kalastukseen. Tarkemmin alueista on luettavissa alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta (KHS) kotisivujen hallinto-osiosta. Alueen kalastusoikeuksista suurin osa kuuluu Metsähallitukselle (11436 ha). Kaupallisen kalastuksen luvista Metsähallituksen alueella vastaa markku.vierela@metsa.fi . Myös kalatalousalueen osakaskunnilta kannattaa tiedustella lupia kaupalliseen kalastukseen. Kaupalliseen kalastukseen hyväksytyt pyydykset ovat rysät, nuotta, katiskat, koukkuvälineet ja verkot silmäkokorajoituksin (katso tarkemmin KHS).

Kalatalousalueella sijaitsee kaupalliseen kalastukseen tarkoitettu laitoshyväksytty Miekojärven kalasatama Pellon kunnan Sirkkakosken kylässä. Sieltä on lyhyt matka kaikille alueen kaupalliseen kalastukseen soveltuville vesistöille. Kalasatama on uusittu vuonna 2017 ja siellä toimii tällä hetkellä 1. ryhmän kaupallisia kalastajia 3 venekuntaa. Vuokraamisesta vastaa Pellon kunta. Tiedustelut vuokrauksesta kunnan tekninen toimisto pekka.tuomas@pello.fi

Veneenlaskupaikkoja alueella on useita ja vuokrattavia venepaikkoja löytyy Miekojärveltä ja Vietoselta. Venesatamapaikat ovat kuntien omistuksessa ja vuokrauksesta vastaa Pellossa kunnan tekninen toimisto pekka.tuomas@pello.fi ja Ylitorniolla kunnan tekninen toimisto puhelin 0400-220340 tai 040-5844046.

Tengeliönjoen kalatalousalueen kaupallisisesta kalastuksesta ja kalasatamasta voi tiedustella lisää toiminnanjohtajalta tai puheenjohtajalta.

Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kaupallinen kalastus Miekojärven laitoshyväksytty kalasatama Pellon Sirkkakoskella
Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kaupalliset kalastajat Ilkka Koskela ja Jouko Sirkkala kokemassa vannerysää Miekojärvellä.
Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kaupallinen kalastaja Jouko Sirkkala talviverkoilla Ilkka Koskelan kanssa

KALASTUSMATKAILU

Alueella harjoitetaan vakiintunutta kalastusmatkailutoimintaa. Vesistöjen rannoilla on monipuolista majoitustoimintaa, joka mahdollistaa kalastusmatkailijan viipymisen pitempään alueella. Suosituimmat kalastusmatkailutuotteet ovat uistelukalastus, jigikalastus, perhokalastus ja nuottakalastusnäytökset.  Alueen vesistöt soveltuvat hyvin kalastusmatkailukohteiksi. Tarkemmin hyväksytyistä alueista on lueteltu alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (KHS) kotisivujen hallinto-osassa.

Tärkeimmät kalastusmatkailun saaliskohteet alueella ovat . kuha, hauki, ahven, harjus ja taimen. Nuotalla kalastuskohteena on muikku. Miekojärven kuha on tunnettu maailman pohjoisimpana luonnossa lisääntyvänä kuhalajina.

Alueella on kattava laavuverkosto, joita hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. Niiden käytöstä kalastusmatkailuun voi tiedustella luontoon.fi sivuilta. Valtion vesien luvista ja Miekojärven yhteislupa-alueesta voi tiedustella eraluvat.fi sivustolta. Talvella alueella on hyvä moottorikelkkareitistö.

Alueella sijaitsee myös upea Metsähallituksen ylläpitämä erityiskalastuskohde erämaan ympäröimä Koutusjärvi (222 ha). Kohde on tarkoitettu opastetuun kalastusmatkailutoimintaan, joka pohjautuu kestävään vapakalastukseen. Koutusjärven tärkeimmät saaliskohteet ovat kokoluokaltaan iso taimen ja siika sekä ahven ja hauki. Kohteesta kalastusmatkailutuotteeksi voit tiedustella markku.vierela@metsa.fi

Kalastusmatkailun tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, koska Tengeliönjoen Portimokosken kalateiden vesitalouslupa on haettu ja toimivat vaellusreitit olisivat valmistumassa vuodelle 2024. Tämän lisäksi alueelle on suunniteilla paljon muitakin virtavesikunnostuksia. Tornionjoen alkuperäisen meritaimenkantojen palautus on aloitettu kunnostetuille virtavesialueille pienpoikasina/mätirasiaistutuksin. Kalatalousalue muistuttaa kalastajien huomioivan näiden lisääntymisalueiden poikasten selviytymisen onnistumisesta. Istutukset tapahtuvat maalis-huhtikuussa mätirasioin ja  kesäkuun alussa pienpoikasina, joten kahlaamista näillä alueilla olisi vältettävä alkukesästä.

Lisää Tengeliönjoen kalatalousalueen kalastusmatkailusta voit tiedustella toiminnanjohtajalta.

Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kalastusmatkailu Miekojärven kuha
Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kalastusmatkailu Koutusjärven taimenta haaveilemassa
Kalastus Tengeliönjoen kalatalousalue kalastusmatkailu perholla hauki Sirkkakoskella Arktiset Vedet kuva Rauno Virta


Yhteystiedot

TENGELIÖNJOEN KALATALOUSALUE

Y-tunnus 3000078-1


Toiminnanjohtaja:
Jouko Sirkkala
joukoa.sirkkala@gmail.com
040-7665399


Yhteydentottolomake